perjantai 14. kesäkuuta 2013

Syreenien aikaan - Elämää Suomenlinnassa

Elämää Suomenlinnassa, kolmas osa... Ei vieläkään mitään muita reissuja tiedossa ja taas aikaa kirjoitella muutama sana tästä minua ympäröivästä matkakohteesta.

Suomenlinnassa riittää nykyään kävijöitä ympäri vuoden, mutta jo huhtikuun lopulla täällä alkaa kuitenkin selvästi vilkastua. Toukokuussa alkaa olla jo ajoittain jopa pientä ruuhkaa, kun luokkaretkeläiset, päiväkotiryhmät ja työpaikkojen iloiset seuraleikkien leikkijät valtaavat saaret... Touko- kesäkuun vaihteessa turistirumba pyörii jo melkein täysillä ja vilkkainta aikaa on heinä- elokuu. Elokuun alkupuolella koulujen jo alettua ja ihmisten palattua töihin suomalaisen enemmistön tilalle tulevat Välimeren maiden turistit. Ainakin minulle tämä erilaisten aikajaksojen vuorottelu on mukavaa vaihtelua: syksyllä kun Suomenlinna hiljenee, tuntuu siltä, että voi hetkeksi huokaista ja rauhoittua ja saaret jäävät asukkaille. Kesä tuo sitten taas tullessaan ihmismassat ja on vaihteeksi mukavaa, kun kaikkialla on ihmisiä ja paikka on täynnä elämää.

Kolkon ja viileän kevään jälkeen koittaa ehdottomasti paras aika Suomenlinnassa. Paras aika koko Suomessa. Kesäkuut ovat usein olleet vielä viileitä, mutta heinä- ja elokuut kauniita ja lämpimiä. Kesät 2009 ja 2010 olivat todella lämpimät ja aurinkoiset ja sen jälkeen vielä kesä 2011 oli sekin kohtalainen. Viime vuonna kesää ei sitten oikeastaan koskaan edes tullut kunnolla ja kesä oli viileä ja harmaa. Tänä vuonna kevät lähti hitaan alun jälkeen liikkeelle nopeammin kuin koskaan. Kevät oli pitkään kylmä ja kolkko, mutta toukokuun lopulla kaikki muuttui. Kylmä kevät muuttui täydeksi kesäksi yhdellä rysäyksellä. Tähän mennessä loppukevät ja kesän alku on ollut uskomattoman lämmin ja aurinkoinen. Kesäkuun ensimmäisenä sunnuntainakin lämpötila Suomenlinnassa oli vielä illalla seitsemän jälkeen +25 astetta! Viime kesänä lämpötila ei noussut kertaakaan hellelukemiin.

Vielä hetki sitten Suomenlinnassa viileän meren keskellä ei ollut missään vihreää ja sitten kaikki muuttui lähes yhdessä yössä. Nyt kaikki on kauniin vihreää, puut ovat täydessä lehdessä ja ruoho kasvaa vauhdilla. Kaunein vuodenaika on juuri meneillään: kaikki violetit ja valkoiset, tuoksuvat syreenit ovat kukassa. Myös kirkkaan keltainen ukonpalko kukkii hiekkavalleilla ja keltainen meri lainehtiii kauniina. Kun puhutaan Suomen ankarasta ilmastosta ja kaamoksesta, yleensä puhutaan vain pimeyden vaikutuksista ihmisiin. Pimeyden ja ehkä kylmyyden. Itse huomaan kuitenkin nyt jälleen kerran luonnon herätessä kolmannen hyvin tärkeän asian: kun ruska on syksyllä ohi, tämä maa on yli puoli vuotta täysin väritön. Monta kuukautta värien sijaan kaikki on vain mustan ja valkoisen välisiä erilaisia harmaan sävyjä ja se on masentavaa. Nyt kun kaikki alkaa olla vihreää, kukat kukkivat eri väreissä ja meri ja taivaskin ovat taas kauniin sinisiä, kaikki tuntuu paljon mukavammalta.

Kesän turistivirtojen mukana saareen ajautuu tietysti aivan kaikenlaista kansaa laidasta laitaan. Suurin osa ihmisistä on onneksi hyväkäytöksistä ja mukavaa väkeä. Tavalliset turistit, ovat ne sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia, osaavat kyllä yleensä käyttäytyä. Roskat löytävät tiensä roskiksiin, juomatölkit kerätään siististi kasaan tai muovikassiin kerääjiä varten, ihmiset ovat hyväntuulisia matkalaisia ja kaikki sujuu yleensä suuresta väkimäärästä huolimatta mukavasti. Toki tavalliset turistitkin saattavat joskus eksyä talojen pihoille ja jopa sisälle tai heistä aiheutuu ikäviä jonoja kauppaan ja lautoille, mutta se kaikki on normaalia, suosittuun turistikohteeseen kuuluvaa ja se asukkaiden vaan on kestettävä. Poikkeuksiakin tietysti mahtuu joukoon ja pakko on sanoa, että ne epämiellyttävät, huonokäytöksiset ja ikävät ihmiset ovat pääosin suomalaisia. Tähän ainakin minulle ei-toivottujen turistien joukkoon mahtuu ehkä myös jokunen virolainen ja jokunen venäläinen, mutta pääosin roskaavat, pulloja rikkovat ja öykkäröivät ihmiset ovat suomalaisia. Kaljakassiturismi on täällä yksi negatiivisista puolista, mutta se ei ole kuitenkaan yleensä niin häiritsevää, että pilaisi oman tai muiden ajanvieton Suomenlinnassa. Varmasti 98% ihmisistä käyttäytyy hyvin ja vain 2% tuo mukanaan ongelmia. Tosin tuo 2% joukko on tietysti se kaikkein näkyvin ja kuuluvin...

Kesä tuo mukanaan myös sen mukavan asian, että monet suljetut ovet avautuvat. Ravintolat, kahvilat ja museot ovat auki ja monenlaista syötävää ja juotavaa löytyy helposti. Löytyy helposti, jos on liikkeellä oikeaan aikaan... Yksi miinuspuoli näissä kahviloissa ja ravintoloissa on se, että ne ovat auki aivan liian vähän aikaa; suuri osa vain keskipäivästä iltapäivän loppuun tai alkuiltaan. Kun ilta tulee, voi ruoan tai edes kahvin löytäminen tuottaa todella tuskaa ja ainoiksi vaihtoehdoiksi saattaa jäädä Siwa tai paluu keskustaan. Tämä on oikeastaan niin iso asia, että se paikallisena asukkaana jopa hieman hävettää ja harmittaa turistien puolesta. Myös hintataso on melko korkea, mutta kun ajattelee tämän paikan merkitystä ja arvoa turistikohteena, mutta toisaalta nuo hinnat eivät kuitenkaan ole mikään kovinkaan suuri ihmetyksen aihe ja pahemminkin ehkä voisi vielä rokottaa...

Kahviloita on monta ja minun oma suosikkini on ehdottomasti Cafe Piper Susisaarella. Myös Cafe Vanille on kodikas ja idyllinen. Muita hyviä kahviloita ovat Nukkemuseon kahvila ja Cafe Jääkellari. Ruokapaikoista suosikkini on Yläkerho (Ylis), joka on hinta-laatusuhteeltaan aivan erinomainen. Hieman kalliimpi, mutta hyvä vaihtoehto on vierasvenesatamaan kuuluva Valimo. Myös Panimo ja Cafe Chapman tarjoavat ruokaa. Aivan Kustaanmiekan kärjestä löytyy pizzeria Nikolai ja ravintola Walhalla, mutta niissä en ole käynyt pitkään aikaan, koska kumpikaan ei tällä hetkellä juurikaan ole asukkaiden suosiossa... Jos menen täällä terassille oluelle tai vaikkapa siiderille, menen luultavasti vierasvenesatamaan Valimolle. Muita vaihtoehtoja ovat Ylis, Panimo ja Chapman. Jos ne ovat auki... Se sivulause pitää lisätä melkeinpä jokaiseen ravintolaan ja kahvilaan. Toki täältä on helppo ja nopea siirtyä tarvittaessa Helsingin keskustaan, niin turistin kuin asukkaankin.

Parasta Suomenlinnan kesässä ovat kauniit kesäillat ja uskomattoman upeat auringonlaskut. Auringonlaskun aikaan rantakallioilla on yleensä jo melko hiljaista rauhallista ja itse istun usein iltaisin Länsi-Mustasaaren kallioilla tai Ison Mustasaaren rannassa, penkeillä lähellä lauttarantaa. Viivyn usein pimeän tuloon asti ja vielä sen jälkeenkin. Tietysti oma vene on myös mukava paikka auringonlaskun aikaan ja venerannan rauha kesäiltana on sekin asia, jota nytkin kaipaan (tällä hetkellä ulkona tuulee ja on sateisen harmaata). Jos vesi on riittävän lämmintä, yksi tärkeimmistä kesäharrastuksistani on iltauinti Länskärillä eli Länsi-Mustasaarella. Sen parempaa paikkaa uimiseen ei olekaan: auringon lämmittämät kuumat rantakalliot, uimaportaat ja syvä ranta, kaunis maisema ja auringonlasku veden ja Helsingin kirkontornien takana. Siellä on hyvä istua lämpinä valoisina kesäiltoina ja myös loppukesän lämpinä öinä vaikkapa parin siiderin ja pienen evään kanssa. Toivottavasti sellaisia mukavia kesäiltoja ja öitä tulee vielä monta tänä kesänä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti