sunnuntai 29. syyskuuta 2013

(10) 18.8. Kesän viimeinen päivä

10. päivä, sunnuntai 18.8.2013

Taitaa olla lyhyen yhteenvedon aika... Olen kirjoitellut juttuja Italiasta niin paljon aikaisemmin sekä tässä blogissa, että kotisivujeni matkablogissa (kotisivujen, jotka ovat työn alla), että kirjoitan nyt vain lyhyesti. Parempian ja yksitysikohtaisempia vinkkejä ja ajatuksia löytyy tosiaan noista aiemmista teksteistäni ja lisään niistä linkkejä tähän blogiin, kunhan joskus talven aikana saan muokattua kotisivujani hieman uuteen uskoon.

Viimeinen päivä Italiassa tällä erää. Vaikka emme tällä kertaa käyneetkään heittämässä paluun takaavaa kolikkoa Fontana di Trevin suihkulähteeseen, uskon kuitenkin vahvasti, että tänne tulemme vielä palaamaan. Jo nyt suunnitelmissa on Senigallia ja seuraava Summer Jamboree vuoden 2014 elokuussa. Tie Senigalliaan kulkee todennäköisesti taas ensi vuonnakin Rooman kautta, ellemme sitten ensi kerralla ota lentoja esimerkiksi Venetsiaan. Tämä oli minun seitsemäs Italian matkani ja pidän tästä maasta, sen ilmastosta, ihmisistä, tavoista sekä sen maisemista historiallisine kaupunkeineen ja nähtävyyksineen niin paljon, että palaisin tänne melko suurella todennäköisyydellä, ilman Senigallian Simmer Jamboreetakin. Seitsemällä matkallani olen käynyt Roomassa, Venetsiassa, Bolognassa, Milanossa, Genovassa, Pisassa, Firenzessä, La Speziassa, Ostiassa, Genzano di Romassa, Anconassa, Senigalliassa, Cattolicassa, Riminillä, San Marinossa, Gabbice Maressa, Gradarassa, Lericissä, Portoveneressä, Monterosso al Maressa, Manarolassa, Vernazzassa, Cornigliassa, Riomaggioressa... Pisin matkani kesti 1,5kk ja kaikkiaan olen tainnut viettää aikaa Italiassa noin kolme kuukautta.

Meillä ei ole minkäänlaisia suunnitelmia tällekään päivälle, vaan aamiaisen jälkeen lähdemme vain päiväksi kuljeskelemaan kaupungin kaduille. Näitä kivikatuja ihmiset ovat tallanneet jo satoja vuosia ja meilläkin on vielä yksi melkein kokonainen päivä aikaa kuluttaa niitä jaloillamme. Koska lentomme Fiumicinosta Helsinkiin lähtee vasta seitsemän jälkeen illalla, me kirjaudumme ulos huoneestamme ja jätämme reppumme ja matkalaukkumme hotelliin säilytykseen. Hotellin kulmalla katselemme hetken muutaman korttelin päässä näkyvää Colosseumin seinää ja olen tavallaan tyytyväinen siitä, että kaikki "pakolliset" suuret nähtävyydet ja aika paöjon enemmänkin on nähty jo aikaisemmin. Lähdemme vailla päämäärää kävelemään ensin Foro Traianon suuntaan ja sieltä edelleen Pantheonin ja Piazza della Rotondan kautta kohti Tiber-jokea. Hieman Pantheonin jälkeen poikkeamme kujan varrella olevassa baarissa juomassa kahvit ja jatkamme taas matkaamme.

Ylitämme Tiberin lämpimässä säässä ja kirkkaassa auringonpaisteessa Ponte Cavouria pitkin. Kuljemme joen rantaa kohtia Vatikaania, oikeuspalatsin ja Castell san Angelon ohi. Castel san Angelon (jota haluan tässä suositella Rooman-kävijöille) sisäänkäynnin kohdalla käännymme Ponte san Angelon enkelien reunustamalle sillalle ja palaamme sille puolelle jokea, mistä olimme tulleetkin. Harhailemme vielä pitkään näillä hienoilla kapeilla kujilla ja palaamme hiljalleen mutkitellen kohti hotellia Campo de' Fiorin ja Piazza Navonan aukioiden kautta. Koska illalla ei enää ole mahdollisuutta muiden iltojen tapaan istua päivälliselle tai illalliselle ravintolaan, käymme syömässä hieman normaalia tukevamman lounaan vanhoja muistellen samalla terassilla, missä poikkesimme eräänä iltana lähes kaksi vuotta aiemmin.

Kun haemme laukkujamme hotellista juutumme vielä hetkeksi juttelemaan hotellin henkilökunnan kanssa. Tässä hotellissa on ehkä mukavin henkilökunta, mitä olen koskaan tavannut. Hyvästelemme hotellin vastaanottovirkailijan ja lähdemme kävelemään kohti vajaan kilometrin päässä olevaa Terminin rautatieasemaa. Alkumatka on melko jyrkkää ylämäkeä ja selässä olevan reppuni lisäksi raahaan yli +30 asteen helteessä perässäni matkalaukkua. Päästessämme Via Cavourille, Santa Maria Maggioren kirkon kodalle, minun paitani on niin märkä, että siitä voisi puristaa varmasti litran hikeä. Poikani ottaa tässä vaiheessa matkalaukun ja vie sen asemalle asti. Minä suunnittelen avaavani jossakin vaiheessa vielä matkalaukun kaivaakseni sieltä itselleni kuivan paidan.


Käymme vielä pikku ostoksilla Terminin alakerrassa olevassa kaupassa ja sitten olemmekin valmiita etsimään Leonardo Express- junan ja siirtymään lentokentälle. Junan lähtölaiturille kävellessämme saamme seurata vielä pienimuotoista "jännitysnäytelmää": Ensin näen isokokoisen, kaljupäisen miehen juoksevan kovaa ihmistungoksen läpi ja seuraavassa hetkessä hän jo hyppää takaapäin nuoren miehen kaulaan, ottaa tukevan puristusotteen ja kaataa hänet selälleen lattialla. Sitten ihmisiä on jo niin paljon edessä, että en näe seuraavia tapahtumia, mutta kuulen selvästi käsirautojen äänen. Paikalle tullut toinen mies laittaa nuorukaisen rautoihin, kaljupäinen mies ottaa häneltä tietokonelaukun ja lähtee palauttamaan laukkua sen omistajalle. Kaksi siviilipoliisia on napannut varkaan todella ripeästi ja näyttävästi; tietokoneen varastaminen Terminin asemalla ei ehkä ollutkaan kovin h
yvä ajatus...

Junamatka Fiumicinon lentokentälle sujuu huomattavasti rauhallisemmissa merkeissä ja olemme lentoasemalla jo ihan liiankin aikaisin. Joudumme odottelemaan hyvän tovin, ennen kuin saamme edes jätettyä matkalaukkuamme lähtöselvitykseen. Vanhasta muistista olin varautunut pitkiin jonoihin tällä Rooman isommalla lentokentällä, mutta turvatarkastussysteemejä on muutettu paljon viime kerran jälkeen ja se näyttää lyhentäneen jonoja huomattavasti. Päästyämme lähtöporttien puolelle meillä on vielä aikaa syödä viimeiset pizzat Italiassa ja nyt otamme vielä kahvin kanssa sisilialaiset cannolit, joita olemme vähän etsineet tämän matkan aikana.

Kone lähtee ajallaan ja lento kotiin Suomeen menee mukavasti. Kone on aivan täynnä ja Norwegianin tarjoama ilmainen nettiyhteys on pahasti ylikuormittunut, mutta meneehän se aika siinäkin, kun odottelee sivujen avautumista. Lentoaika on vajaat kolme tuntia ja ihan laskeutumista lukuunottamatta lentosää on hyvä ja matkanteko tasaista. Laskeutuessamme Suomenlahden päältä kohti Helsinkiä siirrymme taas kerran "matkarajapinnan" toiselle puolelle eli paksun pilvimaton alapuolelle. Turbulenssi ravistelee konetta taas aika reilusti ja muistan jälleen kerran, että en niin kovin paljon tykkää lentämisestä. Päästessämme alemmas meno kuitenkin rauhoittuu ja kone laskeutuu tasaisesti Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoradalle.

Jälleen yksi matka on takana. Yksi todella hyvä reissu on tehty ja mieli on hyvä. Olemme käyneet Anconassa ja viettäneet yhden viikonlopun aivan mahtavilla Senigallian Summer Jamboree- festareilla. Olemme olleet Riminillä ja San Marinossa. Olemme kiertäneet Venetsian kautta Bolognaan ja sieltä taas takaisin Roomaan. Olemme saaneet nauttia musiikista ja leppoisasta ja hyväntuulisesta festaritunnelmasta. Olemme saaneet kävellä kymmeniä kilometrejä satoja vuosia vanhoilla, kapeilla kujilla ja kulkea vesibusseilla Venetsian kanaaleissa. Olemme tehneet 13 mukavaa junamatkaa. Olemme saaneet nauttia auringosta ja lämmöstä ja uimaankin olemme päässeet neljänä päivänä. Ja vaikka ei edes välittäisi vuosituhansien historiasta, antiikin ajoista tai kaikesta kauniista ja mielenkiintoisesta, mitä Italia on pullollaan, niin vielä löytyy yksi asia. Yksi tärkeimmistä Italiassa: ruoka. Olemme saaneet joka päivä syödä maailman parasta ruokaa kivoilla terasseilla.


Valokuvat: sunnuntai 18.8.2013


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti