maanantai 31. maaliskuuta 2014

Joulun odotusta palmujen alla

VALOKUVAT / PHOTOS

Floridan palmut ja New Yorkin pilvenpiirtäjät ovat (ikävä kyllä) tällä hetkellä todella kaukana, vaikka molempien pitäisi itse asiassa olla juuri nyt hyvinkin lähellä... Juuri nyt minun pitäisi olla USA:ssa viettämässä pitkää lomaa, mutta enpä nyt sitten vaan ole... Lentokentällä olen kyllä, mutta tämä tie vie minua taas takaisin aivan toiseen suuntaan. Viimeisimmästä USA:n reissusta on kulunut joka tapauksessa jo jonkin verran aikaa... Pian jo kolme kuukautta on kulunut siitä, kun tulimme USA:sta kotiin, enkä ole nyt saanut aikaan tähän blogiin kuin muutaman lauseen matkan ensimmäisistä päivistä. En ole ehtinyt. On ollut niin paljon muuta tekemistä ja ajateltavaa. En ole viitsinyt... Ja tuon kotiinpaluun jälkeen en sitten edes ehtinyt olla kotona kuin viisi viikkoa.

Matka vaan jatkuu ja jatkuu. Taidan palata kotiin vain lähteäkseni taas uudestaan ja aina uudestaan. Vuoden 2011 alussa se alkoi; pitkä matka, jolla kai olen edelleen. Hieman yli kolme vuotta sitten tuli eteen jonkinlainen uusiutumisen ja elämän muuttumisen aika ja siitä lähtien olen kulkenut siellä täällä ja aina matkalta palattuani on edessä ollut jo uusi matka tai joskus parikin. Kertailin tässä itsekseni mielessäni tätä aikaa ja kaikkia paikkoja, missä olen kulkenut: Olen reilun kolmen vuoden aikana ehtinyt tehdä 13½ matkaa, joista osa on ollut hyvinkin pitkiä. Olen ehtinyt käydä kuusi kertaa USA:ssa, kerran Brysselissä, kerran Pariisissa, kerran Kroatiassa, kaksi kertaa Italiassa ja kerran pikaisesti Pietarissa (se ½ matka ja samalla taatusti ensimmäinen ja viimeinen matkani siihen maahan). Noiden matkojen lisäksi olen ehtinyt asua lyhyen ajan Roomassa ja nyt elän taas jossakin kaukana.

Jos tämä vuosi menee edes jotakuinkin niin kuin nyt tällä hetkellä näyttää, en tule tänä vuonna tai ensi talven aikana paljon Suomessa olemaan. Kun palaan (luultavasti) joskus syksyllä,  minulla on niin paljon lomia käyttämättä, että saatan käydä Suomessa vain kääntymässä ja jatkaa taas matkaani Floridaan, kiertäen ehkä vähän jossakin muuallakin USA:ssa. Todennäköisesti yksin. Toisaalta, tietyistä syistä johtuen nyt olisi oikein loistava hetki myös lähteä katsomaan kummityttöä Keniaan, mutta ehkä jätän sen kuitenkin tuonnemmaksi. Alustavasti olen ajatellut viettää USA:ssa ehkä ainakin kuukauden verran loppusyksyllä ennen joulua ja kuukauden verran tai ehkä enemmänkin talvella ensi vuoden puolella.

Elämä jossakin kaukana, uusissa ympyröissä, alkaa pikku hiljaa asettua sijoilleen ja palat loksahtelevat paikoilleen maaliskuun lähestyessä jo loppuaan. Lähes shokeeraavan äkkinäisestä lähdöstä kaikkine mutkineen ja haasteineen on toivuttu jo aikoja sitten ja kaikki alkaa olla BAU... Business as usual... Tai ainakin melkein... Minkäänlaista ikävää Suomeen en oikeastaan tunne, mutta kaipaan kyllä läheisiä ihmisiä ja ystäviäkin. Enemmän kuin Suomea taidan kaivata Floridaa ja myös Rooma on tullut mieleen lähes päivittäin. Ensimmäinen loma Suomessa on sekin nyt jo takana ja ehkä taas muutaman viikon tai parin kuukauden jälkeen poikkean Suomessa ja ehkäpä joku poikkeaa minunkin luonani vielä kevään edetessä...


Nyt jatkan kuitenkin taas tarinaa joulumatkasta Yhdysvaltoihin.


USA 2013-14: Joulukuun puolivälistä jouluun

Torstai 19.2., 5. matkapäivä valkenee aurinkoisena ja kirkkaana. Tämä aamu alkaa pienellä joulusiivouksella kotona. Asunto on "peruspuhdas",  joten tällä kertaa vain pieni tavaroiden järjestely, imurointi ja pölyjen pyyhkiminen riittää. Siivouksen lomassa katselen välillä parvekkeen edessä lammessa uivia erikoisia anhinga-lintuja, joista ei näy pinnan päällä kuin pitkä kaula ja pää, ja lammen yli lentäviä pelikaaneja sekä erikokoisia ja erivärisiä haikaroita. Siivouksen jälkeen lähdemme vajaan sadan metrin päässä olevalle asuinyhtiön kuntosalille, jossa tänä aamuna teemme kunnon treenin. Kuntosalin jälkeen tuntuu mukavalta päästä ulos suihkuun ja siitä suoraan omaan uima-altaaseen. Vaikka allas ei olekaan lämmitetty, sen vesi on juuri sopivan lämpöistä ja allas on niin iso, että siinä pystyy hyvin uimaan. Uin pitkään selälläni ja katsellen ylöspäin kaunista rakennusta, vihreitä palmunlehtiä ja sinistä taivasta. Uimisen jälkeen vietämme vielä jonkin aikaa allas-alueella, koska se on oikein mukava paikka ajanviettoon aurinkoisena päivänä ja siellä on myös langaton nettiyhteys. Päästyämme altaalta laitamme ruokaa kotona ja syömme parvekkeen liukuovet auki, katsellen palmuja ja lampea parvekkeen edessä.

Vietettyämme iltapäivän rauhassa kotosalla, lähdemme illaksi West Palm Beachin keskustaan. Keskustassa järjestetään joka torstai ilmainen "Clematis by Night" tapahtuma Clematis Streetin päässä olevassa puistossa ja tällä kertaa ohjelma on tietysti jouluaiheinen. Ajamme autolla vajaan 10km matkan keskustaan, josta löydän parkkipaikan hieman sivummalta kadun varresta. Ilta pimenee kun kävelemme autolta lämpimässä illassa kohti "Waterfrontia" ja Clematista. Käymme ensin katselemassa miltä iso, hiekasta tehty joulukuusi näyttää iltavalaisuksessa satoinen tai tuhansine neonvaloineen. Käymme myös katsomassa rannan hiekkaveistoksia ja jäämme sitten isolle nurmialueelle odottelemaan illan esitystä. Näissä tapahtumissa on milloin minkäkinlaista ohjelmaa, usein rock- ja muutakin musiikkia, mutta tänä iltana puistossa esiintyy Ringling Bros. Barnum & Bailey- sirkuksen esiintyjiä. Esitys on tavallaan jonkinlainen "demo" tai pikku näyte varsinaisista sirkuksen esityksistä tulevina iltoina. Vaikka esitys onkin vain lyhyt näyte, on se silti hieno ja näyttävä. Esityksen loppuessa tirehtööri pyytää kaikkia kääntymään selin, katse kohti rantaa ja kun esiintyjät sillä välillä katoavat lavalta, luulen ensin sen olevan vain hauska kikka lopettaa esitys. Pian kuitenkin rantaa pitkin kulkevaa Flagler Drivea pitkin lähestyy kolme valtavaa sirkusnorsua, joista ensimmäisen selässä ratsastaa, kukapa muukaan kuin itse joulupukki! Näky on näin yllättäen melko hätkähdyttävä.

Perjantaina sää on puolipilvinen, mutta lämmin. Lähdemme heti aamupäivän alussa ajelemaan kohti Evergladesin suota ja Sawgrass Recreation Parkia. Olen ehtinyt ajaa aikaisemmin jo niin monta kertaa West Palm Beachilta Ft Lauderdaleen ja sitä kautta joko juuri tuonne puistoon tai Ikeaan, että nyt haluan valita jonkun ihan uuden tien. Lähdemmekin tällä kertaa suoraan West Palm Beachilta kohti valtavaa Evergladesia. Päästyämme kaupungin asutulta alueelta pois, maisema muuttuu äkkiä avaraksi ja tasaiseksi ja alkumatkasta ympärillämme on peltoja ja suota silmänkantamattomiin. Puolimatkassa, noin tunnin ajon jälkeen käännymme hieman ennen Lake Okeechobeeta kohti etelää ja ajamme läpi pienen Belle Gladesin kaupungin. Belle Galdesin jälkeen käännymme suoraan suon läpi menevälle viivasuoralle tielle. Nyt ympärillämme ei ole enää muuta kuin suota ja suota loputtomiin. Ja kymmeniä tuhansia alligaattoreita ja käärmeitä. Pysähdymme matkan varrella pieneksi hetkeksi pienen sivutien laitaan ja jatkamme taas eteenpäin.

Olen käynyt Sawgrass Recreation Parkissa jo kaksi kertaa aikaisemminkin ja jotain sieltä myös tässä blogissa jo kirjoittanut, joten jätän sen tällä kertaa vähemmälle. Päästessämme perille sää on aurinkoinen ja syötyämme ensin eväät parkkipaikan lähellä taukopaikalla, lähdemme ajelelulle suokopterilla. Koska yhtään alligaattoria ei löydy tällä kertaa läheltä, ajammekin nyt todella pitkän ja vauhdikkaan kierroksen suon "saharuohon" seassa. Löydettyämme yhden alligaattorin palaamme takaisin ja käymme vielä ennen pois lähtöä kiertämässä pienessä eläintarhassa. Eläintarhan puolelta tällä kertaa jää parhaiten mieleen Floridan pantteri, joka leikkii isolla jumppapallolla ja nauttii siitä, kun eläintenhoitaja ruiskuttaa sen päälle vettä letkusta. Pidän tästä paikasta, koska mielestäni melko edullisen lipun hinnalla pääsee suoajelulle ja eläintarhaan ja paikka on todella leppoisa ja ruuhkaton. Rauhallisen mukava.

Ajamme seuraavaksi Ft Lauderdalen suuntaan Sunriseen ja vietämme pari-kolme tuntia Sawgrass Millsin jättimäisessä ostoskeskuksessa. Ostoskeskuksessa, jossa on yli 350 liikettä. Muut löytävät enemmänkin ostettavaa ja jopa minä shoppailen itselleni uudet uimashortsit ja Conversen myymälästä uudet, halvat tennarit. Ostoskeskuksesta ajamme Sunrise Boulevardia pitkin aivan Ft Lauderdalen keskustan tuntumaan ja käännymme koko USA:n itärannikon halki kulkevalle Interstate I-95- tielle. Pimeys on jo laskeutunut ja ajamme hyvää vauhtia yli kymmenen kaistaista moottoritietä pohjoiseen. Jossakin Boca Ratonin nurkilla käännyn pois I-95- tieltä ja jatkamme matkaamme US1 Federal Highwayta pitkin. Pysähdymme suunnitellusti Delray Beachin kaupungissa Ellie's 50's Dinerissa ja syömme siellä hampurilaisateriat. Ellie's on yksi suosikkipaikkoja Floridassa. Se on 50-luvun tyylinen aitoamerikkalainen diner  ja tunnelma siellä on upea. Siellä istuessa tuntuu aivan siltä, kuin olisi osa jotakin vanhaa amerikkalaista elokuvaa. Tänään satumme osumaan keskelle jonkinlaisia pikkujouluja tai joulutapahtumaa ja paikka on aivan täynnä ja meno on melko iloinen... Meille löytyy kuitenkin mukava pöytä Marilyn Monroe- salista. Myöhään illalla ajelemme vielä pimeässä illassa noin tunnin matkan Federal Highwayta pitkin West Palm Beachille ja sieltä Okeechobee Boulevardia ja Military Trailia pitkin kotiin.

Lauantai alkaa jälleen kuntosalilla ja altaalla. Tästä on tulossa jo hyvä tapa. Ihan joka päivä emme sentään käy salilla, lepoakin tarvitaaan, mutta suurinpiirtein joka toinen päivä alkaa reippaalla treenillä ja uinnilla. Tänään ohjelmassa ei olekaan mitään sen kummallisempaa, kuin shoppailua jokapäiväiseen tapaan ja pari tuntia uimarannalla makailua ja uimista. Tänään valitsemme rannaksi lähimmän eli Riviera Beachin kaupungin puolella sijaitsevan Singer Islandin. Tänään jatkamme myös pieniä jouluostoksia ja asunnon koristelua joulukoristeilla. Ruokaa laitamme tänäänkin kotona; poikani laittaa meille kaksi valtavaa ("amerikankokoista") pellillistä pizzaa.

Sunnuntai 22.12. on 8. matkapäivämme. Tämän päivän ohjelmaksi on jo etukäteen sovittu käynti Lion Country Safarilla eli isossa eläintarhassa noin puolen tunnin ajomatkan päässä. Aurinkoinen päivä alkaa autoajelulla eläinten keskellä. Monen kilometrin pituinen kierros kulkee muutaman valtavan aitauksen läpi ja matkan varrella on melkoinen määrä eläimiä eri puolilta maailmaa. Ajelemme kävelyvauhtia eteenpäin eläimiä katsellen ja välillä pysähdymme hetkeksi. Kaikista noista elämistä itselläni jäävät parhaiten mieleen tapiiri, erilaiset sarvipäät, leijonat, sarvikuonot, kamelit, seeprat, kirahvit ja simpanssit. Autoajelun jälkeen kiertelemme vielä isossa puistossa, jossa sielläkin on erilaisia eläimiä ja upeita kasveja. Täällä näemme myös flamingoja (joita elää jonkin verran Floridan aivan eteläisimmäissä osissa) ja pääsevätpä jotkut meistä myös ratsastamaan kamelilla ja ruokkimaan kirahveja salaaatinlehdillä.

Vietettyämme monta tuntia Lion Country Safarilla, ajamme suoraan Palm Beachin rannoille ja käymme vielä uimassa ennen pimeän tuloa. Kotimatkalla koukkaamme taas kerran kaupan kautta ja kun me koukkaamme kaupan kautta, se tarkoittaa reilun tunnin kiertelyä ja isoa ostoskärryllistä tavaraa.

Maanantaina, jouluaaton aattona käymme jälleen aamulla altaalla ja salilla. Salipäivät alkavat aina heräämisen jälkeen nautitulla runsaalla aamupalalla, jonka jälkeen lepäilemme ja olemme reilun tunnin ihan kaikessa rauhassa ennen salille lähtöä. Itse olen ehtinyt syödä jo tähän mennessä aika monta amerikkalaista pannukakkuaamiaista... Tavallisesti minulle kalpaavat oikein hyvät pakastepannukakut, mutta jonakin aamuna saan myös ihan aamulla paistettuja.

Maanantain vietämme kokonaan West Palm Beachin kaupungin alueella. Iltapäivällä jatkuu lähes epätoivoiselta tuntuva tonttulakin metsästys. Olemme etsineet niitä jo viikon, lukemattomista eri kaupoista, mutta niitä ei tunnu löytyvän mistään. Ja jossain niitä on pakko olla, koska niitä näkee ihmisillä päässä siellä täällä. Parin turhan yrityksen jälkeen minua kuitenkin onnistaa tänään; löydämme CVS:n myymälästä, aivan kotinurkilta todella hyvän valikoiman tonttulakkeja! Nyt tulee joulu tänne palmujen ja hiekkarantojen keskellekin, kun meillä kaikilla on tonttulakit...

Ajelemme iltapäivän päätteeksi West Palmin keskustaan ja käymme ottamassa muutamia tonttukuvia hiekasta tehdyn "Sandy"- joulukuusen vieressä. Käymme myös kävelyllä Intracoastal Waterwayn, tai tällä kohdalla oikeastaan Lake Worth Lagoonin rannalla ja ajelemme ilmaisella trolley-bussilla Clematis Streetilta City Placen lähelle. City Placelta kävelemme taas hiljalleen takaisin Clematikselle. City Place, Clematis Street ja kaikki kadut niiden välillä on koristeltu joulukoristeilla ja jouluvaloilla ja ilmassa on joulun tuntua, vaikka se onkin tavallaan hieman (mukavan) absurdi tunne täällä palmujen alla lämpimässä. Käymme vielä ennen kotiin lähtöä Grease-ravintolan terassilla syömässä jättimäisen Beast Burgerit. Niin isoa hampurilaisateriaa en ole koko elämäni aikana nähnyt.

Valokuvat: torstai 19.12.2014
Valokuvat: perjantai 20.12.2014
Valokuvat: lauantai 21.12.2014
Valokuvat: sunnuntai 22.12.2014
Valokuvat: maanantai 23.12.2014