keskiviikko 24. helmikuuta 2016

TUIJOTUSKILPAILU ALLIGAATTORIN KANSSA

West Palm Beach (FL), keskiviikko 14.10.2015


Kilpikonna lammen rannalla
(suurenna klikkaamalla)
Keskiviikkona loma jatkuu ilman ilmastointihuolia ja tunnen oloni paljon pirteämmäksi. Päivä alkaa aamiaisen jälkeen pienellä siivoamisella ja sitten siirryn altaalle ja makailen aikani auringossa ja käyn uimassa. Ison ja mukavan, viileän uima-altaan vieressä on lähes kiehuvan kuuma poreallas ja istuskelen jonkin aikaa myös siellä, vaikka lämpötila onkin sen verran korkea, että perunat voisi varmaan keittää vain heittämällä ne altaaseen. Kuvailen taas kerran piha-alueen elämää. Saan nyt hyvät kuvat lammen reunalla auringossa lämmittelevistä kilpikonnista. Saan kuviin myös talojen yläpuolella kaartelevan kalasääsken, siipiään kuivattelevan anhingan ja uima-altaan lähellä tepastelevan mahtavan woodstorckin.

Alligaattori, Grassy Waters
Iltapäivän loppupuolella ajelen muutaman korttelin päässä olevan Grassy Watersin luonnonsuojelualueen reunalle. Tälle valtavalle, Evergladesin luoteisnurkassa olevalle alueelle pääsee monesta paikasta ja täältä löytyy lyhyitä kävelyreittejä ja myös todella pitkiä vaelluspolkuja. Minä valitsen nyt asuntoani lähimmän ”sisäänkäynnin” 45th kadun päästä. Jätän autoni tyhjälle parkkipaikalle ja lähden kävelemään ”viidakon” keskelle. Taas kerran varon hieman askeleitani tietoisena täällä elävistä eläimistä, mutta kävellessäni edessä aukeavaa valtavaa suoaluetta kohti, en näe mitään erikoista. Mietin mielessäni tuleeko tästä ensimmäinen Floridan reissu koko elämäni aikana ilman ainuttakaan alligaattoria. Olen jo aikeissa kääntyä takaisin autolle, kun huomaan silmäkulmastani jonkin liikkuvan vesialueen poikki edessäni. Kuin valtava puunrunko iso alligaattori lipuu kohti minua, mutta huomatessaan minut rannalla se pysähtyy. Vaihdan nopeasti kameraani isomman objektiivin ja otettuani pari kuvaa jään odottamaan, että alligaattori uskaltautuisi lähemmäksi. Odotan liikkumatta ikuisuudelta tuntuvan ajan. Kumpikaan meistä ei liiku ja vaikka en tältä etäisyydeltä näe alligaattorin silmiä, tiedän, että menossa on tuijotuskilpailu. Lopulta minun on pakko antaa periksi ja käännyn takaisin autolle. Vaikka olen nähnyt retkilläni paljon alligaattoreita, jopa lähes kosketusetäisyydeltä, niin silti tämä on tavallaan kaikista kohtaamisista "intiimein". Tuo pitkä hiljaisuus, kaiken liikkumattomuus, me molemmat tuijottamassa toisiamme. Eikä lähimaillakaan, ei varmasti mailien säteellä ketään muita kuin minä ja alligaattori.

Palm Beach Outlets Mall
Lähden Grassy Watersin alueelta kohti asuntoani, mutta jatkan sen ohi poiketakseni ensin lähimmässä Publixissa ostoksilla. Publixista jatkan edelleen Military Trailin ja Okeechobee Boulevardin risteyksessä olevaan CVS:n myymälään ja sieltä edelleen Marshall’sin myymälään risteyksen toiselle puolelle. Tehtyäni pikku ostoksia tuossa muiden ketjujen ylijäämää myyvässä myymälässä lähden vielä Palm Beach Outlets Malliin ja ostan sieltä taas yhden parin edullisia Converseja ja vähän tuliasia Suomeen. Tähän päättyy taas yksi päivä täällä Floridassa. Yksi melko tavallinen päivä täällä.


13. (torstai 15.10.2015)

Aloitin asunnon perusteellisen siivouksen jo eilen ja tänään on aika saattaa se loppuun. Tänään on siis vuorossa suursiivouspäivä. Koska en tiedä kuinka kauan asunnon ilmastointi oli ollut rikki, haluan nyt sen kuntoon saamisen jälkeen tehdä perusteellisen tuuletuksen ja pesun. Aloitan imuroimalla ja pesemällä lattiat. Puhdistan keittiön ja pesen kylpyhuoneen lattiasta kattoon. Osittain pyyhin myös huoneiden seinät ja erityisen hyvin puhdistan ison vaatekomeron ja tuuletan tai pesen kaikki vaatteet ja vuodevaatteet. Näin perusteellista siivousta en olekaan tehnyt ”muuton” yhteydessä tehdyn siivouksen jälkeen. Siivouksen jälkeen mieli on hyvä ja koko asunto on puhdas, siisti ja hyväntuoksuinen.

Clematis Street, WPB
Kun olen saanut siivottua lähden kauppaan Haverhill Roadin ja Roebuck Roadin risteyksessä olevaan Publixiin. Tämä on asuntoani lähimpänä oleva ruokakauppa. Kaupassa mieleeni tulee kysymys: ”Mistä tietää, että lomareissu loppumaisilla?” Sen tietää siitä, kun ruokakaupassa pitää alkaa miettimään mitä tarvitsee ja varsinkin mitä ehtii vielä kuluttaa viimeisen kahden vuorokauden aikana. Se ei ole oikeastaan mikään kovin mukava tunne. On ikävää alkaa laskemaan mitä vielä ehtii kuluttaa ennen Suomeen paluuta.
Laitan kotona ruokaa ja juotuani ruoan päälle kahvit lähden taas hetkeksi altaalle. Jo tänne tullessani päätin, että tällä kerralla ainakin yritän ottaa rennosti ja käyttää hyväkseni pihapiirissä olevaa mukavaa allasaluetta. Haaveilin jo tullessani siitä, että saan kävellä rantasandaalit jalassa altaalle ottamaan aurinkoa ja uimaan ja sieltä kotiin syömään ja juomaan kun siltä tuntuu.

Clematis by Night
Illalla lähden vielä käymään West Palmin keskustassa. Tänään on torstai ja joka torstai keskustassa, Clematis Streetin päässä järjestetään ”Clematis By Night” –tapahtuma, jossa esiintyy erilaisia taiteilijoita, yleensä kuitenkin musiikkia. Tapahtuma on ilmainen se kerää joka viikko jonkin verran ihmisiä rannan lähellä olevaan puistoon kuuntelemaan ja katselemaan esityksiä ja syömään ruokaa erilaisista kojuista ja myyntikärryistä. Ajan auton Rosemary Avenuen lähelle kadun varteen ja kävelen muutaman sadan metrin matkan Clematis Streetille. Palm Beach Countyn alueella asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä, mutta siihen nähden alueen keskuksen, West Palm Beachin Downtown hyvin pieni. Se on kuitenkin kaunis ja voisi jopa sanoa idyllinen. Pääosa liikkeistä on sijoittunut kahden kadun, Rosemary Avenuen ja Clematis Streetin varteen ja nämä molemmat kadut ovat hyvin viehättäviä ja eloisia. Yksi mukava paikka on myös ”Waterfront” aivan Clematis Streetin lähellä.




perjantai 12. helmikuuta 2016

LÄMPÖUUPUMUKSEN OIREET



West Palm Beach (FL), maanantai 12.10.2015

Maanantaiaamuna minulle viimein ilmoitetaan, että ilmastointilaitehuollosta olisi tulossa mies katsomaan mikä asunnon ilmastointilaitteessa on vikana. Paikalle saapuu itse yrityksen johtaja, ehkä minun ikäiseni tai hieman nuorempi mies. Käytyään sisällä tarkastamassa tilanteen, hän ajaa ison valkoisen avolava-autonsa parkkipaikalle nurmikon reunaan ja yhdessä lähdemme etsimään talon seinustalta minun asuntoni jäähdytinlaitetta.  Pääteltyämme yhdessä mikä laitteista kuuluu minulle, hän hakee työkalunsa ja ryhtyy hommiin. Jonkin ajan kuluttua hän tulee näyttämään minulle jotakin nyrkin kokoista, pahasti ruosteessa olevaa osaa. Hän kertoo sen olevan yleisin syy tällaisiin vikoihin ja hän uskoo nytkin syyn olevan tässä osassa. Hänellä on varaosia mukanaan ja pian uuden osan asennuksen jälkeen on aika kokeilla alkaako ilmastointi toimia. Jäähdytin yrittää lähteä käyntiin, mutta liikahdettuaan muutaman sentin sen tuuletin pysähtyy ja sulake laukeaa. Muutaman yrityksen jälkeen korjaaja luopuu yrityksestä ja on aika ryhtyä suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä.

Mietimme vaihtoehtoja pöydän ääressä ja täytämme samalla papereita. Ainoa järkevä vaihtoehto on uusia koko ilmastointijärjestelmä. Ulkona oleva, noin 13 vuotta vanha jäähdytinyksikkö on tiensä päässä ja käytännössä pelkkää romua. Kerron korjaajalle olevani lähdössä takaisin Suomeen jo lauantaina ja kuultuaan sen, hän lupaa hoitaa asian kuntoon heti seuraavana päivänä. Ilmastointi on pakko saada kuntoon ennen lähtöäni tai muuten palaan seuraavalla kerralla kuumaan ja kosteaan, homeelta haisevaan kotiin. Mies sanoo tulevansa itse heti aamulla uuden laitteiston kanssa ja asentavansa sen jonkun työntekijänsä kanssa paikalleen. En siis pääse kuumuudesta vielä tänäänkään, mutta onneksi ratkaisu on nyt jo todella lähellä.

Anhinga, "the Snake Bird"
Miehen lähdettyä minä suuntaan asuinyhteisön kuntosalille ja sen jälkeen altaalle uimaan. Laitettuani ruokaa lähden ajelemaan läheiselle Winding Watersin luonnonsuojelualueelle. Tämä alue sijaitsee West Palm Beachin kaupungin alueella ja sinne on matkaa vain muutama kilometri. Ajelen ensin autolla Military Trailia pitkin ja siirryn sitten 45th Streetin kautta Haverhill Roadille. Vain muutama kortteli kotoa ja olen jo perillä. Olemme aivan kaupungin laidalla, mutta siitä huolimatta näin täällä viimeksi käydessäni ison alligaattorin melkein parkkipaikan laidalla. Lähden kävelemään alueen poluille ja tällä kertaa valitsen päällystetyn, suoran polun sijaan vesialueiden rantoja kiertelevät hiekkapolut. Taas yksin kulkiessani katselen tarkkaan veden rajaan ja rannan aluskasvillisuuteen yllätyksien varalta… Tällä retkelläni en kuitenkaan näe oikeastaan yhtään mitään. Vain yhden Anhinga-linnun ja kaunista luontoa tietenkin, mutta en mitään muuta mielenkiintoista elämää. Palaan takaisin parkkipaikalle päällystettyä polkua pitkin ja pari kaunista perhosta sentään näen polun varrella.

Zebra Butterfly
Ajellessani kotia kohti päätän vielä poiketa 45th Streetin Walmartissa. Kesken ajelun minut valtaa todella huono olo, mutta päätän siitä huolimatta käydä kaupassa. Kaupassa minua alkaa huimata ja minulle tulee oksennuttava olo. Voin todella huonosti ja minulle tulee melkein paniikinomainen tarve päästä kaupasta nopeasti ulos. Kiertelen kuitenkin hieman sekavan oloisena kaupassa ja hoidan ostokseni. Olen huolissani ja mietin mikä minua vaivaa. Selitys taitaa kuitenkin olla hyvin yksinkertainen: viikon oleilu kuumuudessa öin ja päivin ja liian vähä juominen on aiheuttanut minulle lämpöuupumuksen. Päästyäni kotiin selailen nettiä ja huomaan kuinka lähes kaikki oireet täsmäävät: Yleinen heikotus, kyllä. Päänsärky, ei. Huimaus, kyllä. Sekavuus ja ärtyisyys, lievä? Ruokahaluttomuus, ehkä? Pahoinvointi, kyllä. Oksentelu, ei. Kylmänhikinen ja nihkeä iho, vähän. Hengityksen muutokset, kyllä. Sydämentykytys, kyllä. Tajuttomuus… No ei onneksi sentään. Mutta syy huonoon vointiini lienee selvä. Olen ollut viileässä vain ilmastoidussa autossa ja lähes koko muun ajan lähes +30 asteen lämmössä ja juonut liian vähän. Olenpas ollut varomaton… Taitaisin melkeinpä olla lääkärin tarpeessa ja olen tainnut käväistä aika vaarallisella alueella… En ole ehkä osannut kiinnittää asiaan riittävää huomiota, koska kestän tavallista ihmistä paremmin lämpöä. Esimerkiksi Kreikassa asuessani vietin kolme kuukautta +30-40 asteen lämmössä ja se oli mielestäni ihan ok… Silloin tosin olin ison osan päivästä ja myös yöt ilmastoiduissa tiloissa.


Tiistai 13.10.2015

Tiistaina Mr. Ilmastointihuoltaja saapuu paikalle. Tai oikeastaan ensin tulee hänen työntekijänsä, joka laittaa homman alkuun ja jonkin ajan päästä saapuu myös ”isäntä” itse. Miehet tekevät töitä vuoroin ulkona ja vuoroin sisällä. Jokaisen vaihdetun jäähdytinyksikön mukana tulee myös sisätilojen puhallinlaitteisto kennoineen ja sen vaihto aiheuttaa paljon puuhaa ahtaassa komerossa. Tänään sisällä on tukahduttavan kuuma, mutta nämä miehet ovat varmasti joutuneet tottumaan siihen; tuskinpa he juurikaan tekevät töitä paikoissa, joissa ilmastointi toimii… Muutaman tunnin työn jälkeen minulla on ulkona uutuuttaan kiiltävä jäähdytinlaitteisto ja sisällä uusi puhallinlaite ja termostaatti. Vaikka termostaatti onkin samanlainen kuin vanha, saan hyvän opastuksen sen käyttöön ja joitakin vinkkejä sen ohjelmoimiseen. Ennen miesten lähtöä täytämme vielä paperit ja minua muistutetaan, että jos käyn rekisteröimässä laitteen valmistajan sivuilla netissä, saan sille peräti kymmenen vuoden takuun! Muuten takuu olisi vain yksi vuosi. Mietin kuinka tällaiselle laitteelle, joka seisoo vuodesta toiseen ulkona, ajoittain rankkasateiden armoilla, uskalletaan antaa noin pitkä takuu. Miesten lähdettyä olen todella tyytyväinen. Vaikka tämä lysti ei ollutkaan halpaa, on minulla nyt toimiva ilmastointi, asunto ei homehdu, ilma on mukavan viileää ja laitteen pitäisi nyt kestää vuosia. Ennen kuin jatkan päivän ohjelmaani (jota ei tänäänkään oikeastaan edes ole) vietän hetken ilmastoinnin ääressä. Nostan kädet ilmaan tunteakseni viileän ilman. Olen kuin keskellä joitakin kummallista rituaalia seistessäni seinän vieressä kädet ylhäällä ja palvoessani ilmastointilaitetta...

Palm Beach Outlets
Teen vielä illalla useamman pysähdyksen shoppailukierroksen. Aloitan melko lähellä asuntoani olevasta suuresta Palm Beach Outlets Mallista. Siellä minua kiinnostavat etenkin Conversen ja Leviksen myymälät, mutta paikka on muutenkin ihan mukava pieneen kiertelyyn. Palm Beach Outlets Mallista jatkan matkaa vajaan puolen tunnin matkan päähän Gardens Malliin. Gardens Mallissa käyn usein ja siellä minulle tärkein paikka on Sears, josta saan edullisesti farkkuja ja muita vaatteita. Nyt mukaani tarttuu enimmäkseen todella edullisia lastenvaatteita, mutta jotain myös itselleni. Paluumatkalla poikkean vielä Walmartissa. USA:ssa minulla on eräs todella pieni, mutta yllättävän merkittävä asia, joka on seurannut mukanani vuodesta toiseen. Tuo asia on jonkin pesuaineen tuoksu! Muistan tuon tuoksun jo ensimmäisestä Yhdysvaltojen matkasta vuodelta 1991 ja siitä asti olen haistanut tuon saman tuoksun lähes kaikissa hotelleissa ja yleisissä tiloissa. Tuo tuoksu on voimakas ja minun mielestäni hyvä, mutta vieläkään en tiedä mikä tuo tuoksu on tai mistä pesuaineesta se tulee. Nyt löydän kuitenkin Walmartista pesuainetta, joka tuoksuu lähes samalle. Tuoksu ei ole aivan sama, mutta se on riittävän sama. Tiedättehän tunteen kun joku laulu liittyy joihinkin hyviin muistoihin ja aina kun tuon laulun kuulee, tulee hyvä olo ja muistot tai tiettyihin hetkiin liittyvät hyvät tunteet palaavat mieleen. Minulle tuo pesuaineen tuoksu tekee täsmälleen saman.